Miten lentokoneiden päästöt vaikuttavat?


Lentoliikenteen päästöistä valtaosa tapahtuu matkalentokorkeudessa (10-12 km). Hiilidioksidilla on sama ilmakehää lämmittävä vaikutus päästökorkeudesta riippumatta. Moottoreiden muut päästökaasut ja -hiukkaset reagoivat ilmakehässä monimutkaisella tavalla osin lisäten ja osin vähentäen lämmittävää vaikutusta. Kaikkia reaktio- ja vaikutustapoja ei tunneta tarkasti.


Lentoliikenteen lämmittävä vaikutus


Lentoliikenteen hiilidioksipäästöt (CO2) ovat noin 2 prosenttia ja typenoksidipäästöt (NOx) noin 3 prosenttia ihmisen tuottamista kokonaispäästöistä. Typenoksidipäästöillä on kasvihuoneilmiön voimistumiseen sekä nopeuttava että hidastava vaikutus. Matkalentokorkeudessa, 10-12 kilometrissä, NOx-päästöt tuottavat otsonia, joka lämmittää ilmakehää. Samalla NOx-päästöt kuitenkin vähentävät ilmakehän metaania, joka on voimakas kasvihuonekaasu.

Lentoliikenteessä rikinoksidien (SOx) päästöjä ja hiukkasia (PM) muodostuu vähän suhteessa muihin päästölähteisiin. Hiukkaset lisäävät matkalentokorkeudessa eli troposfäärissä pilvien muodostumista ja ilmaston lämpenemistä, mutta samalla rikkidioksidin muodostamat sulfaattihiukkaset vaikuttavat ilmakehään viilentävästi. Polttoaineen palamisreaktiossa syntynyt vesihöyry (H2O) poistuu troposfääristä 1-2 viikossa.

Matkalentokorkeudessa lentävien koneiden perässä näkyvien vesihöyryn tiivistymisvanojen muodostuminen sopivissa olosuhteissa ja niiden vaikutus cirrus-pilvien kehittymiseen on osa päästöjen lämmitysvaikutusta. Tämä vaikutusprosessi tunnetaan toistaiseksi huonosti.

Ihmisen kaikesta toiminnasta lentoliikenteen polttoaineenkulutuksen ja päästöjen osuus ilmakehän lämmittämisestä on arvioiden mukaan noin 3,5-4 prosenttia. Vaikutus on noin kaksinkertainen lentoliikenteen hiilidioksidi-päästöosuuteen nähden. Tämä arvio ei sisällä cirrus-pilvien muodostumisen vaikutusta, jota ei vielä tunneta kunnolla.


Päästöillä ei vaikutusta otsonikerrokseen


Yläilmakehän eli stratosfäärin otsonikerros suojaa maapalloa ultraviolettisäteilyltä (UV). Lentoliikenteen typenoksidien päästöt vapautuvat troposfääriin ja stratosfäärin alempiin kerroksiin, missä ne hapen kanssa reagoidessaan tuottavat otsonia. Siviililentoliikenne ei siten vähennä maapalloa suojaavaa otsonikerrosta. Siviililentokoneista vain yliäänikone Concorde lensi aikoinaan stratosfäärissä, jossa päästöt saattoivat vähentää suojaavan otsonin määrää.